arki

Arki pyörii kunhan palikat saa paikalleen.

Minulla on tarve järjestää kaikki viimeisen päälle, jotta voin hyvillä mielin olla töissä.

Kun pyöritän arkea yksin en halua jättää mtään sattuman varaan.

Suunitelmallisuus tuo turvaa vaikka normaalioloissa olen todellakin epäsuunnitelmallinen.

Yksi lapsi sinne toinen tänne, kolmas mukaan ,ystävät valjastettu niks-naks ja klik.

odotan

Aina kun mies on pitkään keikoilla, tulee iltaisin helposti kovinkin yksinäinen ja haavoittuvainen olo.
Tuppaan myös romantisoimaan arkeamme ja 17 vuotta kestänyttä suhdettamme.
Todellisuudessa kiertueelta tulee väsynyt ja ärtyisä mies joka koteloituu sohvalle kahdeksi vuorokaudeksi.
Mutta silti on ikävä…
Lapsilla on ikävä…

Odotan pääsiäistä.

viikon ruokalista

Tässä minulle annettu tehtävä…johon tartuin…kukaties miksi…

kokonaisuudessaan tämän viikon syömiset:

MAANANTAI

jogurtti,espressoa maidolla

kotiin tuotua Nepalilaista ravintolaruokaa tuoreuustoa tomaatti-voi-kerma kastikkeessa,raitaa,naan-leipää

bravuurini: pasta bolognesea perheen pyynnöstä

saunaolut

lisää bologneseä illalla

TIIISTAI


espressoa maidolla, mazzarella-leivos (mies käy usein vietyään lapset kouluun ja päiväkotiin ostamassa leivokset ja maitoa sekä jonkin lehden)

brunssi palaverissa: karjalanpiirakkaa tuorejuustolla ja rucolalla
puolikas pääsiäismuna
kahvia 3kuppia

bataatti-kesäkurpitsa-porkkana-valkosipuli höystöä,kickherneitä,avocadoa
uunituoreita sämpylöitä

2 palaa miehen pakastepizzasta

KESKIVIIKKO

espressoa maidolla,sämpylä juustolla

kylässä suklaakeksejä ja 2 eri teetä joista toinen erinomaista Chili teetä

eilistä bataatti höystöä ja munakas

espressoa maidolla ,mazzarella -leivos

maissia, eines kebakko (lasten herkku(?!?!) ostan 1-2 kertaa vuodessa)

sämpylöitä ja mehua

TORSTAI


sämpylä juustolla, espresso maidolla ,vitamiinijuoma

luonnojogurttia banaanilla,omenalla,hunajalla

eräässä tilaisuudessa meksikolaista papupiirakkaa ja tulista coleslaw salaattia

herkkusieni kuivattu tomaatti oliivi juustopastaa.

espresso maidolla

3juustoleipää ja kaakaota
pikkupussi m&m’s

PERJANTAI

puolukkavaniljajogurtti, espressoa maidolla
banaanihunajaluonnonjogurttia(lapsen jämät)kaksi pojan karkkipussista anastettua karkkia

eilistä pastaa artisokan sydämillä ja basilicalla höystettynä

”perjantaijätski” dominopyörremyrsky

meksikolaista kaikkea ihanaa me&I kutsuilla

kolme voileipää ja mehua
pikku pussi m&m’s x2

LAUANTAI

uunituoretta patonkia,espressoa maidolla
vesimelonia

eräillä synttärikekkereillä kickhernesalaattia,papusalaattia,katkarapupiirakkaa,zazikia,
suklaakakkua ja paljon kahvia

lasten järjestys

Kanerva tuossa esitteli ja pohdiskeli lasten huoneita ja niiden järjestelyjä.
Yhdyn pohtimaan.
Lasten huoneethan me rakensimme viime kesänä…siitä on viime kesän ja alkusyksyn postauksissa paljonkin.
Yhdestä päätyhuoneesta ja sivulaivoista tuli kaksi lastenhuonetta.
Huoneen ja säilytystilojen toimivuudenhan näkee vasta kun siellä on hetki jos toinenkin asuttu.
Ja nyt on.

Tärkeänä suunnittelussa pidin kuunnella lapsia ja heidän toiveitaan.Antaa heidän päättää jotain elementtejä ja valita valmiista vaihtoehdoista omansa.
Tyttöni huone toimii hyvin.
Tavaraahan on siis liikaa.Mistään ei voi muka luopua.
Huoneessa oli valmiiksi upotettu vaatekaappi,jonka toisessa puoliskossa säilytetään pelejä,nukenvaatteita ja jo kohta poistuvia leluja.
Iso valkoiseksi maalattu lundia-kokonaisuus ainoalla ehjällä seinällä vetää aika hyvin kirjoja ja leluja sisäänsä.

Tytön pyynnöstä keskellä on kampauspöytä .Siis syvennetty Ludiahylly ja vanha piianpeili.
Kirjoituspöytä on loistava pienine laatikkoineen.Olen klaffipöydästä erityisen ylpeä.Huuto.netistä löydetty ja tytön toiveesta maalattu sisältä.
Sänky levenee kahden nukuttavaksi kun kaveri tulee yökylään.
Lauantaisin siivotaan, jotta saa viikkorahan…jäänyt usein saamatta.
Tavarat lattialta kun tungetaan pikapikaa sängyn alle kamalaksi sotkuksi…


Poikani huone on yllättävän haasteellinen .

Siis mukava on ja hyvät leikit syntyy,mutta muoto ja koko antavat haastetta.
Säilytyslaatikkohylly on huonossa paikassa.
Se on Ikean.
Pidän sen porrasmaisesta mallista sekä huomaamattomuudesta ja se on kätevä pienen pojan lelujen säilyttämiseen.
Sieltä on nyt hieman vaikea ottaa leluja tai laittaa takaisin.
Siirtotoimenpide harkinnassa.
Poikani huone on hieman pienempi kuin tyttöni, joten vaatii luovuutta saada huoneesta toimiva koululaisen huone tuossa parin vuoden päästä.
Vaatekomerona on peiliovellinen huuto.netistä löytynyt yksiovinen kaappi(mahtaako riittää kun poika on 190cm pitkä?).
Oli hassua miettiä rakennusvaiheessa mahtuuko poikani 10 vuoden päästä ovesta jos se on näin ja näin korkea tai lyökö hän päänsä kattoon noustessaan aamuisin sängystä …
Outoa…mutta tarpeellista.


Poikanen taas, majailee meidän makuuhuoneessa.Omaa huonetta ei vielä ole olemassa.
On hänellä oma sänky, mutta nukkuu meidän kanssa.
Jonain päivänä hän tarvitsee omaa tilaa.
Makkarissa on kyllä tilaa erottaa hänelle hyllyllä tai sermillä oma nurkkaus.

Toinen vaihtoehto on erottaa yläkerran aulasta kirjahyllyillä oma paikka.
Kolmas vaihtoehto on,että me miehen kasnssa siirrymme kirjasto/askartelu/musiikkihuoneeseen,keskikerrokseen(epämieluisin vaihtoehto).
Neljäs vaihtoehto on rakentaa kuistimme päälle toinen kerros,jolloin poikaselle saataisiin siitä huone.
Viides ja hulluin(lue. kallein) vaihtoehto on,että autotallistamme tehtäisiin meille oma ihana ja iso makuuhuone-alue saunan ja takallisen pukutilan yhteyteen.
Että siinäpä pähkinä purtavaksi…

matkalla kotiin II

Otin tosiaan kaiken irti kamerasta ja räpsin kuvia myös kotimatkamme varrella olevista taloista…
Sekalainen Helsinkiläinen pientalo-alue.
Täällä on edustettuna kaikki vuosikymmenet sulassa sovussa.
Kesällä ihanan vehreä ja kauniskin.
Paikoin on todella kauniita rintamamiestalo rivistöjä, mutta uuden tonttijaon johdosta pihat jaetaan vieläkin pienempiin osiin ja kauniin vanhan talon eteen saattaa nousta kamala uusi talo.
Halutaan omakotitalo, muttei pihaa eikä puita.Uudet minipihat ovat pelkkää soraa.
Pidän elämänmakuisesta lähiötunnelmasta jollain oudolla tavalla, vaikka silmääni miellyttäisikin enemmän rikkomaton perinnetaloyhteisö.

Se mitä en tahdo kestää on talojen purkaminen.
Täällä asumamme neljän vuoden aikana olen nähnyt varmasti ainakin kuuden talon purettavan ihan tästä läheltä.Rintamamiestaloja kaikki.Jotkut hylättyjä huonokuntoisia,mutta jotkut selvästi hyväkuntoisia, saneerausta vaille.
Eniten kuitenkin suren meidän kadunvarrella olevan 20-luvun vihreän puutalon eteen rakennettavaa tiilitaloa.
Piha oli suuri ,kaunis.Pihalla seisoi valtava tammi ja hieno vanha liukumäki.Talo pihoineen oli kuin pieni koru ja mietin aina kuka siellä mahtaa asua ja miten…
Talo myytin tontilla tai ilman ja tontti erikseen…kallishan siitä pihasta olisi tullut…
Mutta nyt koko kadun ilmapiiri muuttuu -huonompaan.
Missä kaikki kaupunkisuunnittelijat?
Millä perusteella he antavat ihmisten rakentaa mitä sattuu,niin että koko alue kärsii?

p.s viimeisessä kuvassa ollaan perillä.