Neulon ja neulon…

En ole kovinkaan montaa kertaa onnistunut villapaidan neulomisessa. Itseasiassa tasan 2 kertaa. Miehelle tein ihanan perus villiksen monta vuotta sitten ja pari kesää sitten tein itselleni yhden mustan kesäneuleen. Nyt ovat toiveet korkealla, sillä lanka, itse sommitellut palmikot ja malli tuntuvat toimivan… katsotaan mitä tulee. Aika vääntäminen tuossa on, mutta ah, niin ihanaa.

Uudelle vuodelle

Uusi lookki uudelle vuodelle.
Lomailu jatkuu herkuttelun, kyläilyn ja neulomisen merkeissä.
Olen aivan innoissani uudesta neulomuksestani! Se pitää saada äkkiä, äkkiä valmiiksi, vaikka se onkin vähän niinkuin hyvä kirja: en tavallaan toivoisi sen loppuvankaan…

Taisin olla kiltti.

Eipä taida olla mitään mukavampaa Jouluaatto hommaa, kuin uuden kameraobjektiivin kanssa leikkiminen. Noh, okei syöminen ja lasten uusien lelujen tutkiminen.
Vierastakin odotellaan… ihanaa, kohta saa taas kattaa pöydän ja nauttia joulun herkuista.
Hyvää Joulupäivää ihanaiset.

Voihan pipari!

Koti tuoksuu pipareilta ja potilaatkin ovat paranemaan päin. Meillä mies tekee kaikki jouluruoat lukuunottamatta pipareita, joten minun ei tarvitse enää kuin hieman siivota ja yrittää pitää lapset suurinpiirtein järissään. Piparitalon kasasin muuten väärin päin. Teen siis joka vuosi meidän talomme pienoismallin. Etupääty onkin takapääty. Tulipa hieman kubistinen talo. Noh, vaihtelu virkistää!

Touhuvarvas.

Täällä on yksi erittäin touhukas pieni poika. Äidin hermot meinaavat kiristyä tuon tuostakin, kun touhuvarvas on aikalailla uhmakaalla tuulella. Kuumekkaan ei näytä hidastavan tahtia. Meillä onkin täällä oikein sairastupa. Mikäs siinä, kun ei kuumetta ja yskää pahempaa kuitenkaan. Jouluhommat hoituvat ihan joutuisasti, eikä vähiten siksi, että lomani alkoi jo.