Kakku

Eilen oli vielä kuvauspäivä. Perinteisesti vietin synttäreitäni kuvausporukan kanssa, joten päätin tehdä herkkumarenkikakun. Se hoitui helposti, kun illalla paistoin marengit, perkasin mansikat ja kuvausten lomassa nopeasti vispasin vaniljakerman ja sekoitin sekaan lime-valkosuklaa rahkan. Mintun lehdet olisivat sopineet mainiosti lisäksi… Tänään alkaa miniloma, varsinainen alkaa viikon kulutta.
Ihanaa ja leppoisaa juhannusta kaikille!

Poikien kanssa

Kukku on maailman tärkein -ollut syntymästä saakka. Se löytää tiensä 8-vuotiaan kainaloon aina viimeistään iltapalalla. Myös päivisin, oikein huonoina päivinä. Ja kyllä, sen saa laittaa pesukoneeseen, mutta silti se on tuon näköinen.
Ja kun muuta tekemistä ei ole, on majan rakennus aina mieleen. Siellä on hyvä ottaa vaikka päiväunet kaikessa rauhassa… poikanen nukahtelee minne milloinkin, kun ei virallisille unille enää suostu.

Lauantai. Iso tyttö lähti Mumman kanssa mökille autuudesta pullollaan. Tämä lauantai tuntuu ihan sunnuntailta. Huomenna on sitten bonuspäivä, vähän niinkuin ylimääräinen sunnuntai. Totaaliseksi lomaviikoksi suunniteltu juhannuksen jälkeinen mökkiviikko alkaakin täyttyä töistä. En malta kieltäytyä. Jatkuuhan sitä lomaa sitten Heinäkuussakin -toivottavasti.

Kotoilua

Tämä ja ensi viikko on pelkkää Kotoilua. Uutta ohjelmaa tehdään hyvällä draivilla täysiä päiviä. Maskeeraus -töiden lisäksi olen saanut tehtäväkseni kuvata kaiken mahdollisen ohjelman sisällöstä tuotannon tarpeisiin. Loistavaa harjoitusta meikäläiselle ja aikamoinen kunnia. Kunpa minulla olisi parempi objektiivi, kuin tuo kameran mukana tuleva perusobjektiivi…

Herkkuja

Kesälomalla tarvitaan herkkuja. Ruokaakin menee paljon enemmän, kuin koulu-arkena. Kaikki ovat kotona koko päivän. Poika on futis -päiväleirillä, joka tuntuu sekin olevan aika rankkaa puuhaa. Tänään pidettiin välipäivä ja selkeästi myös tankkauspäivä.
Tyttö sai tänään tiedon pääsystään erään tanssikoulun musikaaliryhmään. Sinne piti pyrkiä. Tanssia ja laulaakkin. Sinnikkäästi harjoitteli. Aika hienoa. Lähinnä siis nautin hänen onnestaan ja innostuksestaan.
Siksipä oli mukavaa, että olin päättänyt tehdä taas fudgeja.
Olen kehitellyt koostumuksia ja makuja ja kokeillut kaikenlaisia versioita. Nyt taisi löytyä paras.
Perus fudge-seokseen laitan sekaan digestive täysjyväkeksejä murkattuina isoiksi paloiksi, pähkinöitä murskattuina, pieneksi leikattuja vaahtokarkkeja, ja päälle sulatettua taloussuklaata. Voih.

Kip, raparperi ja piirakka.

Järjestimme Kotossa pienen KIP -päivän (knit in public) tapahtuman. Illalla leivoin piirakat Anun pihan raparpereista ja aamulla raahasin pesueeni mukaani Koton toimisto/studiolle. Tosin, ei heitä sinne oikeasti tarvitse raahata, koska siellä on lapsista niin kivaa. 
Ihan mukava pikku porukka neulojia löysi tiensä Kotoon ja minäkin sain jatkettua jämähtänyttä projektiani… Minulta loppuu aina usko kesken. Kun en ole kovin kaksinen neuloja. Inspiroitumisessa olen hyvä ja aloittamisessa.
Piirakoistakin tuli hyviä. Harmittaa, kun oman pihan raparperit ovat parisen vuotta olleet kitukasvuisia. Puu on kai levittäytynyt liiaksi ja varjostaa raparperejani. En tiedä mitä asialle pitäisi tehdä. 
Piirakkaan laitoin muropohjan päälle kermaviili-crème fraiche-muna sekoituksen ja maustoin oikealla vaniljatangolla. Raparperejä laitoin kaikki mitkä sain, ainakin 5 valtavaa vartta per piirakka. Hyvää tuli.
Piirakkaa jäi minulle kotiinkin. Lapset eivät pidä ja mies on keikoilla, joten saan syödä piirakan ihan itse.
Vaikka olisi ihan mukavaa, jos joku poikkeaisi vaikka kahville huomenna…