Ja voittaja on…

Tadaa!
Rva Vaaksanheimo!
Onnea voittajalle ja kiitos kaikille ihanille osallistujille!

p.s Poikanen ei suinkaan ole hevymusiikki -fani, emmekä mekään. Jostain syystä tuon bändin paidasta on tullut pojalle tärkeä. Isänsä osti tuollaisen vitsinä, kun poika oli pikkuruinen. Sitä pientä paitaa on tungettu päälle väkisin jo pidempään. Olen sen välillä piilottanutkin, mutta jostain hän aina kaivaa sen esille. Nyt musiikkimessujen tuliaisina löydettiin toinen, sopivampi. Lähinnä poikaa kiinnostaa paidan grafikka… musiikista täysin tietämättömänä. Tätä lasta äiti ei ole koskaan saanut pukea oman mielensä mukaan. Hänellä on ollut vahva mielipide asiasta jo pari vuotiaasta saakka. On siitä lähtien valinnut vaatteensa ja pukenut itse, sukista lähtien. Olen luovuttanut… en jaksa aiheesta tapella saati tehdä siitä ongelmaa. Pukeutukoon mustaan ja farkkuihin jos niin haluaa.

Joulupalloja arvonnassa!!!

Mainio idea.  Kertakaikkiaan toteuttamisen arvoinen. Ajattelin itsekin yrittää. Ihastuttava vaatesuunnittelijapariskunta, joka asuu Norjassa unelmien puutalossa, suunnitteli Comme des Garcon -vaatemerkille neuleita. Ja siitä se kaikki lähti. Nyt heidän kirjoneulepallonsa ovat käsite ja kirjankin he ovat aiheesta tehneet.  En ole kauheasti arvontoja pitänyt, mutta nyt ajattelin arpoa tämän kirjan, vaikka 300 000 käynnin rikkimenon kunniaksi. Jätä jälki itsestäsi, olisi mukava kuulla teistä hiljaisistakin lukijoista. Arvonta tapahtuu maanantai-aamuna.

Perjantai, ole pehmeä minulle.

Tämä on sellainen perjantai, että haluan käpertyä koko illaksi sohvalle. Neuloa ja kuunnella lasten juttuja. Katsoa yhdessä jonkin elokuvan ja ehkä leipoa pullaa.  Olisi ihanaa, jos joku ystävä tulisi kylään, mutta olen liian voipunut kutsuakseni ketään. Toivon, että koti olisi siisti ja tuoksuisi mäntysuovalle, mutta se taitaa olla jo liikaa toivottu, mikäli se on minusta kiinni -ja se on. 
Voi myös olla, että lapset eivät ole lainkaan samalla tuulella, kuin minä. Edetään siis hetki kerrallaan. 

Pikkuinen kurkistus

Uskallan hieman raottaa työkuvioitani, koska olen niistä aina sillointällöin täällä vihjaillut voimatta kertoa kauheasti enempää, ennenkuin ohjelma on tullut ulos tv:stä tai julkaistu lehdessä tai netissä.
Muutenkin olen tietoisesti pitänyt työt pois täältä. Tämä Blogi ei ole minulle työtä.
Haluan kuitenkin jakaa kanssanne pari juttua.

Koto -ohjelmaa touhuttiin koko alkukesä ja nyt koko syksy. Alkusyksystä tehtiin Koto -ohjelmaa ja loppusyksy on touhuttu Koton Huomenta Suomi pätkiä. Tässä katsomisen arvoinen linkki, joka kuvastaa aika hyvin tunnelmaa kuvauksissa. Meillä oikeasti oli todella hyvä tiimi ja hirmu mukavaa. Ikävä tulee, kun kohta viimeiset Huomenta Suomet on tehty.
Minä siis meikkaan ja kampaan ohjelmassa päätyökseni, mutta myös valokuvaan. Huomenta Suomea teen Anun kanssa kahdestaan. Eli järjestämme, suunnittelemme ja toteutamme tekeleet. Toki myös meikkaan ja kampaan. Kotoliving.fi sivuillehan teen kovastikin sisältöä kokoajan.

Toinen samaan hommaan liittyvä työ, jota olen tehnyt intohimolla, on arkiruokien suunnittelu, toteutus ja kuvaaminen MTV3/Koto -sivuille. Joka arkipäivälle on ruoka, Koto -ohjelmassa nähtyjen (Anun suunnittelemien) ruokien lisäksi. Miten paljon opinkaan tuosta työtehtävästä. Epäonnistumisia ja onnistumisia. Voitte laskea, montako ruokaa tein, kun viikkoja on 12… Tehdessäni ruokia ja kuvia huomasin vaatimustasoni nousevan ja aloin haaveilla jopa kuvausvaloista… ja siitä, että saisin tehdä tällaisia ruokajuttuja paljon enemmänkin. Kuvauspuolen voisin kyllä jättää ammattilaiselle, vaikka itse kovasti siitä nautinkin. Tässä yksi suosikeistani. Kannattaa kokeilla.

Lempiruoka

Koko perheen herkkua on lasagne. Sen tekeminen ei ole vaikeaa, mutta se ei taitu hetken mielijohteesta. Varsinkin jos haluaa ekstrahyvää, täytyy bolognese -kastikkeen muhia pitkään. Niinpä teen kerralla ison satsin kastiketta, josta puolet menee pakkaseen. Ensi kerralla lasagnen tekoon ei menekään kovin kauaa.
Tämä bolognese -resepti on kulkeutunut äitini mukana Ranskasta. Se on sitten ajan mittaan muokkautunut tekijänsä käsissä. Luulen, että on edelleen kovin lähellä originelliä versiota. Olen lisännyt lasagne -versioon kesäkurpitsan ja sienet, alkuperäisen bolognesen porkkanarinkuloiden sijaan. Jauhelihan voi korvata soijarouheella tai laittaa muutenvaan lisää kasviksia esimerkiksi paprikaa ja ekstraherkkua on kasvislasagne, kun siihen lisää vuohenjuustoa.
Kas tässä ohje isompaan satsiin kastiketta. Tärkeintä on juuri tuo valmistamisen järjestys ja huolellisesti tehdyt vaiheet, jotta mausta tulee vahva ja täyteläinen:

700g jauhelihaa
2prk tomaattimurskaa
puolikas tuubi tomaattipyrettä
kesäkurpitsa
tuoreita herkkusieniä n.10kpl
3 isoa sipulia
1,5 valkosipulia
provencen yrttejä
3laakerinlehteä
merisuolaa
valkopippuria

Pilko kasvikset ja freesaa ne huolella padassa oliiviöljyssä niin, että hieman jo kypsyvätkin. Lisää jauheliha tai soijarouhe. Paista ruskeaksi. Lisää tomaattipyree ja muut mausteet. Anna pyreen ja mausteiden imeytyä jauhelihaan ja paistua yhdessä tovi. Lisää tomaattimurska. Anna hautua 30min.- tunti.

Kyllä kannnatti…

Kyllä me kuitenkin käytiin ulkona. Silläaikaa, kun tytär oli synttäreillä, lähti isompi poika pyörällään viipottamaan poikaipanan luokse ja minä ja poikanen lähdettiin perässä. Iso poika taitaa poikanen jo olla, kun taittoi koko matkan potkulaudalla. Tunsin itseni pöljäksi työnnellessäni tyhjiä rattaita edelläni. Reipasta menoa siis. Missähän lie alkava flunssa lymyilee?
Perillä saatiin uunituoreita sämpylöitä ja teetä. Kyllä kannatti astua koleaan syys-iltapäivään.