Lintubongauspäivä…

Tänään on pihojen lintubongauspäivä. Minä olen kauhean huono tunistamaan lintuja, joten kuuntelen vain niiden sirkutusta avoimesta ikkunasta. Kyllä. Tänään on ensimmäinen päivä, kun ikkunaa tekee mieli pitää auki. Aurinko paistaa ja sehän tarkoittaa sitä, että ikkunat ja muut pinnat näyttävät auttamattoman pölyisiltä. Siivoaminen sujui tänä lauantaina kuitenkin kuin leikiten ja nyt on ihanaa vain nauttia siististä kodista. Kohta lähdetään kentälle hakemaan miestä. Olihan tuo jo viikon pois.

Pelastaja.

Aikalailla menevä torstai. En tiedä miksi postailen nyt näitä ruokajuttuja. Ehkäpä siksi, että tällä viikolla jokainen ateria, jonka saan pöytään, tuntuu saavutukselta. Makaronilaatikko on kiireisten viikkojen pelastaja. Kaikkien herkkua, helppo tehdä ja siitä riittää ainakin kahdeksi päiväksi.

Eiiii! Vasta tiistai!

Olen sitä mieltä, että sellaisina päivinä kun luulee, että tiistai on torstai, saa iltapalaksi syödä suklaakeksejä.

Suklaisten kaurakeksien ohje:

4dl kaurahiutaleita
2rkl vehnäjauhoja
2dl sokeria
2tl leivinjauhetta
2munaa
100g sulaa voita
100g tummaa leivontasuklaata murskattuna

Sekoita  kuivat aineet, munat ja voi puukauhalla. Lisää lopuksi murskattu suklaa. Sekoita tasaiseksi seokseksi.
Tee taikinasta leivinpaperille n.4cm halkasijaltaan olevia nokareita.
220c n.8min.
Keksit kovettuvat jäähtyessään. Anna ssiis keksien jäähtyä pellill ennen niiden siirtämistä

Tästä taikinamäärästä tulee n.3 pellillistä keksejä (riittää 2pvää/3lasta, 1aikuinen)

Aurinkoenergiaa…

Aurinko ilahduttaa, vaikka pilkottaakin vain pari tuntia. Uskalsin koiruudenkin kanssa kävelylle, kun pakkanen laski 14ään asteeseen. Silmät on ihan sikkuralla kaikesta valon määrästä. Olo on kuin myyrällä.
Harakat tanssivat ilmassa jotain kummallista tanssia, enkä voinut olla toivomatta, että se olisi jo soidintanssia.

Päivään on jo mahtunut kaikenlaista. Vielä yksi kuskaaminen ja sitten voin rauhoittua sohvan nurkkaan. Tekisi mieli aloittaa uusi neulomus, vaikka keskeneräisiäkin on. Mitä se voisi olla?
Sukat vai jotain ihan muuta…?

Unoa ja arjen palapeli

Poikanen sai synttärilahjaksi Uno -kortit ja sitä peliä ollaankin sitten pelattu. Tosin, tällähetkellä koti-illat ovat lyhentyneet ainakin tunnilla, koska auto on huollossa. Julkisilla pääsee ihan näppärästi, mutta on se aikamoista palapeliä. Siirtymisiin paikasta toiseen pitää varata paljon enemmän aikaa, kuin jos autolla liikkuisi. Bonuksena olen kuitenkin tavannut bussi- ja metromatkoilla sukulaisia, ystäviä ja tuttavia. Hyvä ettei pysäkin ohi ajeltu, kun juttua olisi piisannut enemmänkin.

Viikko lähti käyntiin..

Viikonloppu oli vähintäänkin hektinen. Kiva, mutta vauhdilla meni. Huis vaan!
Viisi -vuotias oli onnellinen juhlistaan. On aina niin kivaa saada talo täyteen ystäviä ja heidän lapsiaan.

Arkiviikko alkoi kuin varkain ja tässä sitä nyt porskutellaan. Ajattelin taitella origameja. Sellainen fiilis on nyt.