Tiskitaso työtasoksi keittiöön

 

Näyttökuva 2015-12-22 kello 11.09.46

Yhteistyössä Stalan kanssa.

Keittiö on viimeistä palaa myöten tilattu! Tilasin tiskitason juuri viimetipassa! (Okei, jääkaappi on vielä hankkimatta, mutta luotan tammikuun alennusmyynteihin.) Vihdoin huoleton ja kestävä työtaso! Harvoin ehkä tulee ajatelleeksi, että tiskitasoa voi käyttää työtasona. Puutasot ovat kauniita, mutta tahriintuvat ja naarmuuntuvat helposti ja niitä pitää huoltaa. Terästaso on ikuinen.

Kun keittiön työtasot ovat kovalla kulutuksella, täytyy materiaali miettiä tarkkaan -työni takia kotikeittiön käyttö on tavallista kuluttavampaa. Liedeksi valikoitui Ilven kaasu/keraaminen liesi kahdella uunilla ja teräspinnalla, joten halusin samaa ”ammattikeittiö” -henkeä muuallekin keittiöön. Siitä se siis kaikki lähti. Liedestä.

Uusien Ikean kaappien päälle asennetaan siis Stalan tiskitaso, joka päällystää koko kaappirivin. Tasolla on  huoletonta leipoa, ja valmistella ruokaa. Kun löysin Stalan sivuston ja suunnitteluohjelman (linkki yllä), eteeni avautui ihan uusi tiskipöytämaailma, josta mulla ei ollut aavistustakaan. Tiskitason voi suunnitella omien tarpeiden mukaan. Tasainen pinta? Reunat? Paksuus? Altaiden paikka ja koko? Mahtavuutta! Vaihtoehtoja on paljon ja mukaan voi tilata leikkuulautoja ja muuta tilpehööriä.

Rakastan suunnitteluohjelmia. Olen harrastanut niitä ihan olan takaa tässä remontin aikana. Tämä oli niistä selkein ja helppokäyttöisin. Ainoa mitä en tajunnut ensin oli, että mallistoja on kaksi. Desire&Combo ja Seitsikko. Niissä on erona allasmallit, pohjaventiili ja tiskitasoon tuleva pieni syvennys altaiden ympärille.

Ikeasta kyseltyäni selvisi, että tason on hyvä olla noin 4 cm leveämpi kuin mitä alakaapit ovat ja vanhoja tasoja mittaillessa huomasin, että myös syvyyden on hyvä olla muutamaa senttimetriä kaappeja syvempi. Tason syvyys muuttui tuosta kuvasta vielä. Ikean kaapit ovatkin nykyään 62 cm syviä ovineen, joten tason syvyydeksi tuli 64 cm.

Vaikeinta oli päättää altaiden koko ja lukumäärä, sekä tarvitaanko tiskitasoon reunat. Päätin tilata reunattoman tason, vaikka riskinä on tiskivesien valuminen, mutta ei meidän nykyisissä puutasoissakaan ole reunoja.

Sain tilattua tason vasta nyt, joten katsotaan, miten se ehtii. Parisen viikkoa lupasivat toimitusajaksi, mutta tässä on nämä pyhät nyt välissä. Eipä sillä, ei se keittiö ihan hetkessä valmistu, joten eiköhän tässä voida kaksi lisäpäivää olla ilman tiskipöytää jos niikseen tulee.

Vanhat kodinkoneet sain kivasti myytyä eteenpäin. Halvalla kun myy, niin pääsee varmimmin eroon. Olisi kurjaa heittää ihan toimivat laitteet kaatikselle.

IMG_3610

Aamupalaa paperilautasilta

IMG_3675

 

IMG_3669

Viimeinen päivä ennen evakkoa. Karjalanpiirakat syödään jo pahvilautasilta. Paljon ollaan tyhjennetty, mutta näyttää siltä kuin ei mitään. Homma on silti ihan hanskassa, yhtä varvasmurtumaa lukuunottamatta. Huomenna alkaa keskikerroksen lattia- ja lämmitysvesiputkiremontti. Samalla maalataan seinät ja tapetoidaan osa, sekä asennetaan uusi keittiö. Kaiken, siis kaiken lattioilta ja muualtakin pitää olla muutettu pois huomiseen mennessä, jolloin me lähdemme evakkoon ja Antin porukka tulee hommiin. Kun tullaan evakosta, on lattiat luultavimmin valmit, mutta keittiötä ei vielä ole.

Antti soitti vielä varmistaakseen, ettei laiteta tavaraa autotalliin -eikä yläkertaan. Tarvitsevat työskentelytilaa. No just. Sinnehän me juuri ajateltiin tavarat kantaa. Onneksi soitti. Konttiin ja kellariin, saunaan ja pukuhuoneeseen mahtuu kyllä jotain.

Banaanilaatikot lopuui kesken. Nyt käytetään luovia ratkaisuja, kuten vanhojen keittiönkaappien laatikoita ja saunan lautelle tavaraa voi viedä ilman pakkaamistakin. Aamulla heräsin kroppa ihan jumissa ja varvas jomottaen. Pääsenköhän huomenna enää ylös laisinkaan.

IMG_3670

Aika rauhoittua

IMG_3592

Nyt on aika rauhoittua, remonttikodissakin.

banaanilaatikot seisovat sievässä pinossa ja joulukuusi kimmeltää tyhjässä huoneessa. Se hyvä puoli tässä on, että suurta joulusiivousta on aivan turha yrittääkään. Koska meillä mies tekee kaikki jouluruoat, minulla onkin aivan mahdottoman leppoisaa, sillä olen yleensä hoitanut siivoamisen.

Koska koti pitää kuitenkin heti joulun jälkeen tyhjentää, on jouluateriakin hieman vaatimattomampi kuin yleensä. Esimerkiksi perinteisten laatikoiden sijaan tehdäänkin Valion reseptistä punajuuri-bataatti-aurajuustolaatikko kalkkunan kaveriksi. Mätejä ja kalojakin ostettiin maltillisemmin, jottei niitä jäisi yli.

Tämä tilanne on hyvä oppikoulu siitä, mikä joulun oikeasti tekee: Yhdessä olo, perhe, lasten jännitys, hyvä ruoka ja rauha. Siinä se on pähkinänkuoressa.

Vielä kerran, rauhallista joulua kaikille.

Prisca

IMG_3593

Maailman onnellisin poika

 

IMG_9416

 

IMG_3612

 

Se on nyt valmis. Poikasen huone. En osaa sanoin kuvailla sitä onnea, mikä pienestä pojasta tursui. Onni ilmentyi hyppelemällä, laulelemalla ja yltiöpäisellä hyväntuulisuudella ja ”mä oon niin onnellinen, ettet tiedäkään”-hokemisella.

Eihän siinä sitten maltettu olla kalustamatta, vaikka tekemistä olis kaikille sormille. Sänky, Lundiahyllykkö, työpöytä, vaatekaappi, kirjat ja pehmolelut pääsivät huoneeseen ensimmäisenä. Oli jotenkin niin symbolista ja merkityksellistä kantaa tavaroita poikasen kanssa yhdessä uuteen huoneeseen. Nyt alkaa uusi aikakausi meidän perheessä.

IMG_3625

IMG_3626

 

No, siinä henkevien ajatusten ja onnellisuuden lomassa tajusin, että jos olen oikein tehokas, saadaan aikuistenkin makkari jonkinlaiseen alkuperäiseen järjestykseensä. Olen niin kaivannut ilmaa ja tilaa ympärilleni. Iso makkari on ollut todella täyteen ahdettu jo viitisen vuotta. Liikaa tavaraa, liikaa ihmisiä, liian isoja huonekaluja. Pelkäsin poikasen huomaavan, että aloin olla enemmän innoissani oman makuuhuoneeni tyhjentämisestä kuin hänen huoneensa täyttämisestä. Tuskin huomasi, oli niin seitsemännessä taivaassa.

Illalla poikanen kaivautui uuteen sänkyynsä ja otti Rekun (pehmkoira) kainaloon. Luettiin oikein monta merirosvotarinaa. Hän ei kertaakaan tullut alakertaan (yleensä on kauheasti asiaa iltaisin) ja aamulla heräsi viimeisenä, iloisena todeten, että ”kylläpä mun huoneessa nukkuu hyvin”.

IMG_3631

Halusin jättää huoneeseen rakenteissa olevat hassut pikku kolot ja muodot paikoilleen, enkä suoristaa niitä pois. Tässä portaiden kattorakenteen muotoa. Kolot ja kummallisuudet kuuluvat vanhaan taloon. Kaiken ei tarvitse olla niin käytännöllistä ja selkeää. Tällaiset yksityiskohdat tekevät vanhan talon uusistakin osista persoonallisia ja istuvia.

 

IMG_3622

 

Kotoisaa joulua kaikille teille, jotka käytte välillä meitä täällä kurkkaamassa.

P.s pakko vielä jakaa kanssanne tämän muuttorumban klassikkomoka. Kellarin pikkuvarasto, joka siis on minun varastoni, on ahdettu täyteen muuttolaatikoita lattiasta kattoon. Mies kyllä varoitti ja kehotti ottamaan pois alta kaiken tarpeellisen ja tarvittavan tavaran, mutta arvatkaapa mitä! Puolet lasten joululahjoista jäi kasojen taakse. Eilen purin noin 25 laatikkoa, löysn lahjat, pelastin myös jouluksi tarkoitetun punaviinin ja kasasin laatikot takaisin, kunnes nukkumaan mennessä tajusin, että vielä yksi lahja uupuu. Se jäi sinne kaikista perimmäiseen nurkkaan lattialle. Lisää purkuhommia siis.

Ystävän apu paras apu

 

IMG_3588

 

IMG_3547

IMG_9384

 

Jokainen remontoija varmaan tietää, että jossain vaiheessa tulee se tilanne, että tuntuu ettei enää jaksa tai ei mitenkään voi ehtiä aikataulussa. Meille tuli nyt se tilanne.

Mies on palautunut syksyn kiertueiltaan ja yksi tiukka rutistus oli vielä jäljellä tyhjentämisen lisäksi. Ennen evakkoon lähtöä, heti joulun jälkeen, pitää koko keskikerroksen olla tyhjä. Tarkoittaa myös keittiötä, sillä kaapistot pitää purkaa pois remontin tieltä. Lattiat siis puretaan lämmitysvesiputkien uusimisen vuoksi. Tilalle tulee uusi lautalattia.

Siinä oltiin sitten kaksi päivää pakkailtu ja kannettu laatikoita ja tehty töitä samaan syssyyn, sekä yritetty hoitaa kunnialla läpi lasten viimeiset koulupäivät. Jaksaminen aika tiukoilla. Huono äiti -saldona esimerkiksi 2 kertaa kotiin jäänyt tonttulakki, kun en ehtinyt pysymään kaikkien kolmen lapsen Wilmaviestirumban perässä. Tuli siitä sitten paha mieli lapselle ja äidille, kun kaikilla muilla oli tonttulakki.

Ja sitten tuli se hetki, että me ei ehditä tai jakseta ja miten muka joulu järjestetään?

Mies lähti keikoille, minä purin hammasta yhteen ja päätin, että me muuten ehditään. Olin jo pyytänyt äidin apuun, koska halusin voida keskittyä pakkaamiseen ja kantamiseen. Sitten ilmoittautui ystävä avuksi. En ole kehdannut ketään pyytää apuun, mutta tämä ystävä on ollut ennenkin apuna juuri näissä ”en enää jaksa” -tilanteissa. Viimeksi kuusi vuotta sitten, kun remontoitiin yläkertaan yhdestä lastenhuoneesta kaksi. Silloin mulla oli kaksi lasta ja vauva ja mies -keikoilla.

On se kumma, että ihan vain tieto siitä, että joku on tulossa auttamaan, saa aikaiseksi vipinää. Se on niin suuri helpotus, että kaikki sujuu kevyemmin eikä urakka näytäkään niin suurelta. Ja kun ystävä tarjoutuu itse ilman pyytämistä, ei tule ollenkaan syyllinen olo, että tämä pitäisi korvata jotenkin.

IMG_3555

IMG_3553

IMG_3552

IMG_3548

Niin, että saatiin sitten tosi paljon tehtyä lasten joulujuhlien jälkeen. Reippaat apulaiset palkittiin päivällisellä ja saunalla. Apujoukko toi himoitun norsupiparimuotin ja taikinaa. Pakkohan se oli tehdä norsulauma meidän talon pihalle, koska norsulauman voimia nyt tarvitaan. Kun mies palasi eilen yöllä, näki hänenkin ilmeestään helpotuksen, kun jotain oli tapahtunut: kaappeja siirtynyt ja kirjasto jo lähes tyhjä.

Homma jatkuu ja keskiviikkona yritetään rauhoittua jouluun edes kahdeksi päiväksi. Sitten on pari päivää aikaa tyhjentää keittiö.

Joka paikan höylä

Teen kaikkea yhtä aikaa, enkä oikein saa mitään valmiiksi. Yritän saada työt tehtyä viikon alkuun mennessä ja samalla pitäisi saada kirjasto ja olohuone, halli ja kuisti tyhjennettyä. Poikasen huone on maalausta ja lattiaa vaille valmis ja viikonloppuna olisi tarkoitus kalustaa huone -ehkä (riippuen mitä tänään ehtivät tekemään. Tällä viikolla olen kuitenkin jo päättänyt lattian värin, lankkujen leveyden, hakenut laminaatit yläkertaan, tilannut tapetit ja maalannut vessan pikkukaappia. Niin ja pakannut vasemmalla kädellä.

Onneksi mies on vihdoin kotona  ja kantaa laatikoita minkä kerkiää. Ollaan just siinä vaiheessa, että ollaan mielestämme jo täytetty kamala määrä banaanilaatikoita, mutta tavara ei vain näytä loppuvan. Hyvin mielenkiintoinen prosessi tämä oman kodin sisällä muuttaminen. Eihän tällaista kodin täystyhjennystä tee koskaan, paitsi muuton aikana. Tekee todella hyvää käydä läpi kaikki hyllyt ja kaapit ja järjestää kaikki takaisin harkiten.

Mulla on sellainen moodi, että haluaisin luopua kaikesta tavarasta. Kaipaan tänne kotiin avaruutta ja selkeyttä. Vaatteita lähti vaatekaapistani 2 jätesäkillistä vaatekeräykseen ja sydän verellä olen vienyt lastenkirjoja päiväkotiin. Kaikki tärkeimmät tietysti säilytetään. Eihän kukaan mielipuolinenkaan voisi luopua Tiitiäisen runopuusta tai Topi traktorista, joita on lasten kanssa luettu niin, että sivut jo irtoavat.

Vaikein oli piano. Mulla on aina ollut kotona piano, mutta totuuden nimissä meillä sitä ei kukaan soita. Se on aika ruma ja vie kamalasti tilaa. Meillä on kuitenkin kitaroita, bassoja, huiluja ja sähköpiano, jos sille tuulelle sattuu. Piano sai täydellisen kodin serkultani, joten olen oikein huojentunut.

Tämä viikonloppu menee siis pakatessa, siivotessa, maalatessa ja kirjoittaessa. Ai niin, onhan ne lasten joulujuhlatkin huomenna.

IMG_9313

IMG_9314

IMG_9301

IMG_9176