jotain…

jota minä en koskaan saa.
Sisaruus.
Tänä iltana, kun iltasadun jälkeen tyttöni ryömi poikani sänkyyn peiton alle lukemaan veljelleen lisää satuja,
pysähdyin.
Lajittelin pyykkejä ja kuuntelin.Tunnustelin.Nautin.
Liikutuin mutten itkenyt, vaikka jotenkin teki mieli.
Tunsin onnea siitä, että lapseni saavat kokea tuollaista.Sisaruutta.
Sillä sitähän se on kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Se on kyllä valtavan suuri rikkaus. Ajattelin samaa ihan äsken, kun pikkusisko lähti tästä meiltä. On niin huippua, kun on sisko (tai sisaruksia) <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *