Kevättä rinnassa.

Lapsista on ihmeellistä kun iltaisin on niin valoisaa… Isommat jo muistavat edelliset kesät, mutta poikanen ei ymmärrä miksi mennään nukkumaan, vaikkei ole yö ja miksi väsyttää jo vaikka on ihan kirkasta.
Illat ovatkin sitten sellaista ylös ja alas ravaamista portaissa…
Kun väsyttää, muttei nukuta. Pelottaa, vaikka ei ole pimeää ja ei vaan malta nukahtaa.
Toisaalta kevät ja sen haasteet väsyttävät. Isommatkin menevät innolla peittojen alle. Mutta tämä poikanen… hän valvoo, laulelee, leikkii ja juttelee. Aina on vielä yksi asia ja sitten taas peitellään. Huoh.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *