Kotona jälleen…

Mies tuli kotiin eilen yöllä.
Epäsäännöllisen säännöllinen yhteiselo jatkuu.
Tuli muuten eräiden kanssasisarien kommenteista huomattua eräs seikka…
Ilahduin, kun huomasinkin etten ole ainoa, joka kokee miehen kotiintulon pieneksi kriisiksi.
Kotona on microkriisi kun isi lähtee ja microkriisi kun isi tulee.
Siinä microkriisien välissä on sitten sitä ns. perhe -elämää.

Arki on helpompi suunnitella yksin
ja niin ettei ole riippuvainen kenenkään toisen aikuisen aikatauluista tai mielipiteistä, kuin omistaan.
Tai paremminkin: kun on asennoitunut hoitamaan kaiken yksin, on vaikeaa taas yht’äkkiä kyetä jakamaan kaikki asiat ja ottamaan toinen huomioon.
Kun kaikki sujuu oman suunnitelman mukaan ei voi syyttää kuin itseään jos kaikki ei sujukaan.
Se on niin yksinkertaista.
Huomaa: yksin olemisen raskaudesta en nyt puhunut mitään…
Enkä ikävästä.

Noh, nyt sitten muutama päivä perhe -elämää ennen seuraavaa kiertuetta.
Tänään vietimme myös parisuhde -elämää leffassa ja thai -ravintolassa.
Täytyy myöntää onhan se aika ihanaa!

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hyvää Itsenäisyyspäivää!

    Minun elämäntyyliini sopii parhaiten yksiasuminen, en voisi enää kuvitellakkaan, että rupeaisin asuu jonkun määräysten alla, kokemusta on siitäkin, se ei enää mahtuisi tähän itsenäiseen elämäntyyliini.

  2. 2

    sanoo

    Oi varmasti olikin ihanaa, hyvä, että aikaa välillä kaksinkin! Ja kyllä, tiedän, kun enimmäkseen yksin organisoi arkea, niin soppa sekottuu kyllä aina hetkeksi, kun toinenkin omalla tavallaan järjestelemässä asioita. Mutta hyvä että kuitenkin on! Onnellista viikonloppua!

  3. 3

    sanoo

    Microkriisi kun mies palaa, osuit ytimeen. Meillä ei ole edes noita normaalin perhe-elämän päiviä juurikaan. Siksi on tärkeää toteuttaa ainakin kerran vuoteen yhteinen ulkomaanreissu (ei pääse mies katoamaan studiolleen), jotta voimme elää sitä koko perheen perhe-elämää.
    Kun on niin usein se perheen ainoa kotonaoleva aikuinen, niin säännöt ovat minun, systeemit minun jne. Tuleehan siinä törmäys kun mies yrittää saada mahtumaan omaa näkemystään jo vakkiintuneisiin kuvioihin. Sitä pakostakin levittäytyy miehen alueelle, kun tämä on poissa, eikä yhtä helposti osaa sieltä vetäytyä kun mies palaa.
    Anyway, en ottaisi kahdeksasta neljään miestä. Kyllä tämä kuitenkin sopii mulle parhaiten. On myös ihanaa saada olla niin paljon itekeseen.

  4. 5

    sanoo

    Eräässä elämänvaiheessa olin itse se lähtevä ja palaava osapuoli. Microkriiseilyä oli sekin, aina lähteä ja sitten taas totutella takaisin. Mutta opinpa sen, että enää en koskaan halua olla se, joka on aina menossa/tulossa. Koti on minun paikkani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *