Luonnon armoilla

Sitähän tämä talvi on.
Luonto näyttää mahtiaan, eivätkä edes isoimmat lumikolat siihen pysty.
Omatkin fyysiset voimat ovat koetuksella, kun yritämme kaivautua pihalta ulos lumiaurojen jäljiltä.
Tilasimme miehiä pudottamaan katoltakin lumet.
Meille jäi raskaiden kattolumien ja jäiden lapioiminen ovien ja portaiden edestä.
Nyt meille pääsee lumitunnelia pitkin.
En pidä yhtään lumitöistä, tai oikeastaan niihin ryhtymisestä. Kun sitten pääsen vauhtiin ja tuloksia alkaa tulla, se onkin ihan..hmm.. tyydyttävää.

Lumitöistä ja lumen määrästä en pidä myönnän sen, mutta luonnon voimien mahtavuudesta ja sen näkymisestä pidän.
Vähän niinkuin ukkosestakin.
Pidän siitä, että on asioita, joihin kontrollifriikki ihmisrotu ei pysty.
Mutta en silti voi olla miettimättä, mitä tapahtuu, kun kaikki tämä lumi alkaa sulaa…

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Samoja olen tuumaillut. Mä otan lumityöt kuntoilun kannalta, eipähän tarvitse miettiä erillistä liikuntaharrastusta kun pihallakin saa jumpata. Ja kumma kyllä, viime vuodenkin lumet katosivat humpsista vaan jonnekin, eikä tonttimme vieressä virtaava joki edes tulvinut. Kaipa nuo tänäkin keväänä katoavat. Kyllä kunnon talvi laittaa ihmisen raameihinsa, siinä olet sangen oikeassa.

  2. 2

    sanoo

    Olen miettinyt ihan samaa, mihin tuo kaikki lumi sulaa? Toivottavasti sulaa yhtä sopivasti kuin viime keväänäkin, ettei meillä päin ollut ainakaan edes kovin kuraista.

    Käyn muuten tosi usein lukemassa blogiasi, täällä on mukava tunnelma, harvoin tulee kommentoitua.

  3. 5

    sanoo

    Sanos muuta…eilen paiskottiin tytön kanssa parveke lumesta tyhjäksi, ettei uima-altaaksi muutu. Mä niin tykkään tuosta teidän talon vihreästä. Ja lumitunneli onkin oiva sisäänkäyntiaukko! 😀

  4. 6

    sanoo

    kaiken tämän lumenpaljouden ja lumen seassa huhkimisen lomassa olen ajatellut, että on se ihanaa kun lapset saavat kokea samanmoisia talvia kun meillä pienenä oli..

    tunnelia pitkin kotiin – jännittävää 🙂

    ja tosiaan.. viime keväänä lumet suli kerta heitolla täältäkin, vaikka paniikki meinasi kevään tullessa tulla – eihän se määrä lunta voi mihinkään sulaa! luotetaan siihen että nytkin sulaa! 😀

  5. 7

    sanoo

    Niin meiltäkin lumi suli tosta vaan, mutta lunta tulikin vain helmi- ja maaliskuun verran vaikka paljonhan sitä tulikin… Voisi ajatella omaan optimistiseen tapaani, että ehkä talvi onkin lyhyempi kevään puolella tänä vuonna 😉

  6. 9

    sanoo

    Mie rakastan lumitöitä. Asumme kerrostalossa opiskelujen ajan, mutta toivottavasti seuraava olis vähintään rivitalo, että pääsis lumitöihin. Voisin melkein ilmottautua vapaaehtoiseksi lumitöihin, koska siitä tulee niin hyvä mieli, puhumattakaan kunnon kohotuksesta! Inspiraatioita lumitöihin toivoopi muruska ja Pyry-lagotto!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *