majakka

Syntymäpäivänäni suuntasimme kohti Bengtkär in majakkaa, Hangosta.
Puolentoista tunnin laivamatka sujui lähes rasvatyynessä helteisessä kelissä.
Perille saapuessamme,
en voinut mitään romanttisille,kaihoisille ja jotenkin synkillekin mielikuville…
Tuntui kuin olisimme keskellä ei mitään.
Suljin pois ainoan häiritsevän tekijän -muut turistit ja antauduin tunnelmalle.

Viisi perhettä, 31 lasta on asunut samanaikaisesti tuolla pienellä aaltojen muokkaamalla saarella joskus vuosisadan puolivälissä.
Näin mielessäni miten kaikki ne lapset leikkivät suojaisissa kallionkoloissa ja majakan tornin karuilla rappusilla.
Kesällä ja ankarina talvina jään keskellä.
Saaren karu tunnelma….
Ajatus siitä, että syksyisin saaren yli pyyhkäisevät hyvinkin 15 metriset aallot.Siksipä multamaata ei ollut nimeksikään ja orkidea-istutukset näyttivät lähinnä surullisilta.
Tunnelma oli … kaihoisa.
Lapsetkin hurmaantuivat täysin majakkasaaren tunnelmasta.Kiipesivät innoissaan ylös asti torniin, minä hoipuin perässä kärsien ensimmäistä kertaa jostain korkean paikan kammon tapaisesta.

Bengtkärin majakassa voisi myös yöpyä.
Vierailupäivänämme oli matonpesupäivä.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *