napanuora katkesi

Vauva lähti liikkeelle…Oikein toden teolla.Se on ryöminyt jo parisen viikkoa,mutta pysytellyt tiukasti läheisyydessäni ja huoneen rajojen sisäpuolella.Nyt se lähti.Kyynärpää tekniikalla ja jalat sutii hulluna.Täältä keittiöstä se lähti ja tuolla olkkarin puolella se nyt kiljahtelee innosta…

Uusi aikakausi.

Huomaan,että Rintamamiestalo on loistava tässäkin mielessä.Muurin ympäri kiertävä huonejako takaa,että kuulen vauvan kokoajan ja pääsen nopeasti sitä pelastamaan jos jokin on hätänä.

Kummallinen tämä äidin luopumisen syndrooma.

Sitä on kamalan ylpeä lapsestaan ja iloitsee hänen puolesta,kun hän oppii uutta,kehittyy,itsenäistyy,menee kouluun,mutta voi sitä haikeutta.

Haikeus liittyy enemmään omaan itseensä ,luopumiseen,vanhenemiseen,uuden vastaanottamiseen. Aika kuluu.Se aivan kuin valuu sormien välistä.Vuodet menee kauheaa vauhtia,mutta silti tajuaa,että vaikka 40v.lähestyy,niin elämä ei lopukaan ,vaan alkaa.Pahimmat traumat on tältä erää käsitelty,nuoruuden epävarmuus väistyy humisemalla,miehet itseasiassa kunnioittavat ja ihailevat (nuorten miesten kypsä nainen -syndrooma) ja sitä alkaa pikkuhiljaa hahmottaa mitä haluaa isona tehdä,eikä jokapaikkaan tarvitse enää mennä pää kolmantena jalkana.Eikö kuulosta aika mukavalta?

Ja ne joilla on lapsia,oletteko huomanneet,että jo itse kävelevien lasten kanssa liikkuva vanhempi on eri kastia vaunuja työntävien vanhempien kanssa.Olen miettinyt,että haluaakohan sitä lisää lapsia siksi,että pysyisi samassa elämäntilanteessa pidempään ja siis nuorena.Ja ilman lapsiakin huomaa vanhenemisen merkkejä ympäristön reaktioista,jossain vaiheessa tulee se päivä kun Stockalla teititellään.Järkytys ensimmäisellä kerralla,mutta aika ihanaa sitten…Varhais keski-ikä.Mitäs siihen sanotte?

Ryömimiseen palatakseni, kokemuksesta on omat haittansa. Näen kokoajan askelen eteenpäin tulevaisuuteen.Kun on kolmannesta lapsesta kyse,niin tiedän aivan liian hyvin mihin tämä vaihe johtaa:Vahtimista,vahtimista ja vahtimista.Perässä juoksemista(Harkitsen leikkikehää pihalle ensi kesäksi).Porras turva-aitoja,tavaroiden ylähyllyille siirtämistä,siivoamista ja …ja… EI -sanan käyttöönottoa.Se onkin sitten tarina erikseen…

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *