Oma

Poikanen sai tuolin syntymäpäivälahjaksi.
Perheen pienimmälle kaikki, mikä on omaa on arvokasta ja siitä sitten pidetään kiinni.
Oma tuoli raahataan mukaan olohuoneeseen, asetetaan keittiöleikkeihin mukaan ja nyt sillä istuen yritetään syödä ruokapöydän ääressä.
Ilman mitään ongelmaa se tuntuu sujuvan, vaikka meistä muista homma näyttää aika hankalalta.
Ymmärrän häntä syvästi, vaikka ei itselläni sisaruksia olekaan.
Perheen pienin joutuu kuitenkin aina vähän taistelemaan paikastaan hieman enemmän kuin muut, vaikka me vanhemmat yritämmekin kaikkien puolia pitää tasavertaisesti.
Oma tuoli… oman kokoinen, se on tosi tärkeä ja tosi hieno.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *