Ystävän apu paras apu

 

IMG_3588

 

IMG_3547

IMG_9384

 

Jokainen remontoija varmaan tietää, että jossain vaiheessa tulee se tilanne, että tuntuu ettei enää jaksa tai ei mitenkään voi ehtiä aikataulussa. Meille tuli nyt se tilanne.

Mies on palautunut syksyn kiertueiltaan ja yksi tiukka rutistus oli vielä jäljellä tyhjentämisen lisäksi. Ennen evakkoon lähtöä, heti joulun jälkeen, pitää koko keskikerroksen olla tyhjä. Tarkoittaa myös keittiötä, sillä kaapistot pitää purkaa pois remontin tieltä. Lattiat siis puretaan lämmitysvesiputkien uusimisen vuoksi. Tilalle tulee uusi lautalattia.

Siinä oltiin sitten kaksi päivää pakkailtu ja kannettu laatikoita ja tehty töitä samaan syssyyn, sekä yritetty hoitaa kunnialla läpi lasten viimeiset koulupäivät. Jaksaminen aika tiukoilla. Huono äiti -saldona esimerkiksi 2 kertaa kotiin jäänyt tonttulakki, kun en ehtinyt pysymään kaikkien kolmen lapsen Wilmaviestirumban perässä. Tuli siitä sitten paha mieli lapselle ja äidille, kun kaikilla muilla oli tonttulakki.

Ja sitten tuli se hetki, että me ei ehditä tai jakseta ja miten muka joulu järjestetään?

Mies lähti keikoille, minä purin hammasta yhteen ja päätin, että me muuten ehditään. Olin jo pyytänyt äidin apuun, koska halusin voida keskittyä pakkaamiseen ja kantamiseen. Sitten ilmoittautui ystävä avuksi. En ole kehdannut ketään pyytää apuun, mutta tämä ystävä on ollut ennenkin apuna juuri näissä ”en enää jaksa” -tilanteissa. Viimeksi kuusi vuotta sitten, kun remontoitiin yläkertaan yhdestä lastenhuoneesta kaksi. Silloin mulla oli kaksi lasta ja vauva ja mies -keikoilla.

On se kumma, että ihan vain tieto siitä, että joku on tulossa auttamaan, saa aikaiseksi vipinää. Se on niin suuri helpotus, että kaikki sujuu kevyemmin eikä urakka näytäkään niin suurelta. Ja kun ystävä tarjoutuu itse ilman pyytämistä, ei tule ollenkaan syyllinen olo, että tämä pitäisi korvata jotenkin.

IMG_3555

IMG_3553

IMG_3552

IMG_3548

Niin, että saatiin sitten tosi paljon tehtyä lasten joulujuhlien jälkeen. Reippaat apulaiset palkittiin päivällisellä ja saunalla. Apujoukko toi himoitun norsupiparimuotin ja taikinaa. Pakkohan se oli tehdä norsulauma meidän talon pihalle, koska norsulauman voimia nyt tarvitaan. Kun mies palasi eilen yöllä, näki hänenkin ilmeestään helpotuksen, kun jotain oli tapahtunut: kaappeja siirtynyt ja kirjasto jo lähes tyhjä.

Homma jatkuu ja keskiviikkona yritetään rauhoittua jouluun edes kahdeksi päiväksi. Sitten on pari päivää aikaa tyhjentää keittiö.

Joka paikan höylä

Teen kaikkea yhtä aikaa, enkä oikein saa mitään valmiiksi. Yritän saada työt tehtyä viikon alkuun mennessä ja samalla pitäisi saada kirjasto ja olohuone, halli ja kuisti tyhjennettyä. Poikasen huone on maalausta ja lattiaa vaille valmis ja viikonloppuna olisi tarkoitus kalustaa huone -ehkä (riippuen mitä tänään ehtivät tekemään. Tällä viikolla olen kuitenkin jo päättänyt lattian värin, lankkujen leveyden, hakenut laminaatit yläkertaan, tilannut tapetit ja maalannut vessan pikkukaappia. Niin ja pakannut vasemmalla kädellä.

Onneksi mies on vihdoin kotona  ja kantaa laatikoita minkä kerkiää. Ollaan just siinä vaiheessa, että ollaan mielestämme jo täytetty kamala määrä banaanilaatikoita, mutta tavara ei vain näytä loppuvan. Hyvin mielenkiintoinen prosessi tämä oman kodin sisällä muuttaminen. Eihän tällaista kodin täystyhjennystä tee koskaan, paitsi muuton aikana. Tekee todella hyvää käydä läpi kaikki hyllyt ja kaapit ja järjestää kaikki takaisin harkiten.

Mulla on sellainen moodi, että haluaisin luopua kaikesta tavarasta. Kaipaan tänne kotiin avaruutta ja selkeyttä. Vaatteita lähti vaatekaapistani 2 jätesäkillistä vaatekeräykseen ja sydän verellä olen vienyt lastenkirjoja päiväkotiin. Kaikki tärkeimmät tietysti säilytetään. Eihän kukaan mielipuolinenkaan voisi luopua Tiitiäisen runopuusta tai Topi traktorista, joita on lasten kanssa luettu niin, että sivut jo irtoavat.

Vaikein oli piano. Mulla on aina ollut kotona piano, mutta totuuden nimissä meillä sitä ei kukaan soita. Se on aika ruma ja vie kamalasti tilaa. Meillä on kuitenkin kitaroita, bassoja, huiluja ja sähköpiano, jos sille tuulelle sattuu. Piano sai täydellisen kodin serkultani, joten olen oikein huojentunut.

Tämä viikonloppu menee siis pakatessa, siivotessa, maalatessa ja kirjoittaessa. Ai niin, onhan ne lasten joulujuhlatkin huomenna.

IMG_9313

IMG_9314

IMG_9301

IMG_9176

Nopeita ratkaisuja

 

IMG_9361

Joskus ei vaan mene ihan putkeen. Tilasin yli viikko sitten tapettinäytteitä ja ne eivät ole vieläkään tulleet. Tapettitalolla on toimitusongelmia, koska vaihtavat painokoneita. Joo, olen ehkä kärsimätön, mutta jotta pääsisin vähän lomatunnelmiin, haluan saada tapettiasian pois harteiltani. Joten pojan röntgenkuvauksen jälkeen käväistiin Töölön tapetissa. Ajattelin, josko sieltä löytyisi samoja tapettimalleja kuin olin katsellut. No ei ihan löytynyt, mutta melkein. Luulenpa, että joudun tekemään päätöksen nyt siellä olevista tapeteista, joihin kyllä kovasti ihastuin. Toimituksen lupasivat noin kolmen viikon päähän, riippuen vähän postin jouluruuhkista. Se taitaa olla juuri passeli meille. Pikanakin saa, jos on valmis maksamaan.

Onneksi tein perusteellisen tapettifiilistelyn ja kartoituksen tuossa aikaisemmin. Ilman sitä en olisi pystynyt näin nopeasti tapetteja lennosta päättämään. Värit ja muodot oli selvät, niin sitten vaan napataan ne, joiden kohdalla sydän läikähtää. Lopuksi mallataan, että mitkä sopivat parhaiten yhteen.

Isokuvioinen menee yläkerran aulaan yhdelle seinälle. Sininen, pellavapintainen menee portaikkoon ja limenvihreä laitetaan alakerran halliin.

Nyt siis mittailemaan seiniä. Kohta pitää lähteä viemään toista poikaa hammaslääkäriin ja hakea samalla reissulla pahvilaatikoita pakkaamista varten. Noniin. Tuumasta toimeen.

FullSizeRender

 

IMG_9365IMG_9366

Meidän piparitalo

IMG_3464

 

IMG_3462

 

 

Joka vuosi tehdään meidän piparitalo. Tänä vuonna piti sattuneesta syystä tehdä kaavat uusiksi. Olikin yllättävän haastavaa. Katon uusi rakenne aiheutti päänvaivaa, mutta tykkään kyllä kaavojen piirtämisestä, kunhan vain olisi kunnolla aikaa niiden tekemiseen. En myöskään löytänyt lempi piparireseptiäni ja jouduin käyttämään toista. Pipareista tuli hyvän makuisia, mutta taikina jäi pehmeäksi, kuten tikkaista näkee! Katsotaan kauanko tuo talo pysyy ryhdissään. Uutta reseptiä kokeiltuani huomasin, että pidän, jos pomeranssinkuorta on reilusti. Appelsiininen maku sopii ihanasti pipareihin.

Rakennusurakassa työnjako menee niin, että minä teen osat (lapset tekevät samalla pikkupipareita ja joskus tekivät hahmoja talon pihalle) ja liimaan ne yhteen. Yhdessä koristellaan. Koska nallekarkki-ikkunalasien pitää kovettua noin vuorokauden, on piparitaloprojekti usean päivän mittainen. Nytkin tein taikinan lauantaina. Tänään saatiin valmiiksi.

Yleensä meillä on tapana syödä piparitalo uuden vuoden yönä. Silloin meillä on vieraita ja juhlitaan muutaman perheen voimin. Tänä vuonna olemme remonttievakossa, joten piparitalo syödään poikkeuksellisesti jo heti joulun jälkeen. Kun lapset olivat pienempiä, oli uuteen vuoteen mennessä suurin osa katon karkeista hävinnyt parempiin suihin. Jo parisen vuotta on talo säilynyt sellaisenaan, luvattuun herkutteluhetkeen saakka. Lapset kasvaa, piparitalot muuttaa muotoaan.

Onko sinulla jokin piparitaloon liittyvä joulutraditio? Olisi kiva kuulla.

 

IMG_3472


IMG_3469

Loppuväsymys, kuvauksia ja futismutsi

IMG_9252

Askarteluteipit Teippitarhasta

 

TheCockxCozy

Nyt taitaa vaivata loppuväsymys. Ei tarttis kuin ne tapetit vaan saada tilattua (odotan edelleen mallipaloja), mutta ei jotenkin nappaa. Ei millään. Ainiin ja jääkaappikin pitäis löytää ja tilata. Okei, töitä siunaantuikin tälle viikolle rutkasti ja koko syksyn keikkaleskeys alkaa todella verottaa jaksamista muutenkin.

Sitten on ne asiat, jotka jäävät minun/meidän hommaksi. Seinien maalausta, sisustamista, vähän tapetointiakin ja varmasti jotain muutakin, mitä en nyt jaksa tai tajua muistaa. Kivaahan sellainen tekeminen on, mutta milloin ihmeessä sellaista ehtii tekemään?

Tiedättekö, on myös tämä joulunaluskiire. Lasten hammaslääkäreitä, jalan röntgenkuvaus, ensi viikon koulujen erikoisaikataulut, joululahjojen viimeiset osaset… Paljon kaikkea, niinkuin kaikilla muillakin. Piparitalon sain kuitenkin tänään kasaan. Huomenna koristellaan. Olikin aika homma tehdä talostamme uudet kaavat. Katon uusi rakenne on todella haastava ja jokin pieni ajatusvirhekin pääsi kaavoitukseen. Ei se mitään. Ihan hyvä tuli.

Viikonloppu menee jalkapalloturnauksissa, synttäreillä ja toivottavasti pakatessa keskikerrosta laatikoihin. Hommaa siis riittää. Tämä päivä ja huominen menee kuvauksissa ja perjantai kuvauskamojen palautuksissa. Mutta viikon paras juttu oli tänään studiolla ollut Berninpaimenkoiran pentu. En kestä! Tunnen vieläkin sen pörröisen pehmeän turkin ja vauvakoiran tuoksun.

Ja hei, lauantaina The Cock’issa, Kasarmitorin kulmalla on keittokirjamyyjäiset. Suomen kiinnostavimmat keittokirjat ovat esillä ja ostettavissa pukinkonttiin. Ravintola tarjoaa joulupuurot ja lapsille pipareiden koristelua klo 12-15. Minunkin kirjani on siellä myynnissä. Kannattaa mennä. Harmittaa etten itse pääse, kun kuskaan juuri silloin meidän futareita pitkin kaupunkia.

Näyttökuva 2015-12-09 kello 22.40.34

Ennen ja jälkeen laajennuksen

Tänään avattiin laajennusosan väliaikainen remonttiseinä. Nyt ollaan jo aika pitkällä! Pinnat vain, sähköt, patteri ja kevyt väliseinä, joka rakennetaan niin, että sen saa helposti purettua, kun huonetta ei enää tarvita.

Kameran linssin laajuus ei enää riittänyt saamaan koko laajennusta kuvaan tarpeeksi selventävästi ja valokin alkoi häipyä, joten en ehtinyt zoomailla sen pidempään. Kuvausaika on päivisin aika rajallinen. Pakko oli silti törkätä kuvat tänne, sillä aika fiiliksillä olen! Reilu kaksi metriä tuli lisätilaa. Ja kun aulasta nipistetään noin 40 cm pois, niin saadaan huone, jonka leveys on 2m 30 cm, jotta siihen juuri mahtuu sänky. Pituus on noin 4,6 m. Korkeutta huoneeseen tulee enemmän kuin muualle yläkertaan, ainakin huoneen keskelle.

Ulkolaudoituksessa on vielä tuollainen kuvassa näkyvä poikkirima, sillä kunnollisten eristeiden vuoksi on yläkerran seinä paksumpi kuin muualla talossa. Rima poistuu ja paksuusero häipyy, kun kesällä 2017 uusitaan talon ulkovuoraus. Aika saman sävyisen maalin löysivät laajennukseen, eikö?

 

 



Näyttökuva 2015-12-07 kello 16.27.15

 

Näyttökuva 2015-12-07 kello 16.25.14

 

IMG_3445

Näyttökuva 2015-12-07 kello 16.52.29