pizzaa (pitsaa uhmaten)

Kun viimeiset omenat on käytetty Tarte Tatiniin voi sitä sitten taas keskittyä muunlaiseen leipomiseen.
Itsetehty pizza on ehkä maailman parasta.
Meillä tehdään ihan perus jauheliha-tuoreherkkusieni-sipuli-tomaatti pizzaa.
Tomaattikastikkeessa paljon valkosipulia ja yrttejä.
Jos jaksaisin, tekisin meille aikuisille oman … vaikka maa-artisokka-oliivi-paprika-vuohenjuusto -pizzan.
Mutta harvemmin sitä kuitenkaan viitsii. Harmi.
Ja arvatkaa mistä himo tehdä pizzaa tulee?
Joka kerta kun luetaan Veeran keittiöpuuhat -kirjaa, jossa Veera, Tatu ja Patu tekevät itse jauhelihapizzaa, niin alkaa tehdä ihan hirveästi mieli. 
Nam.
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Pizza (minäkin uhmaan!) maistuisi vaikka koska, mutta sen tekeminen ei. Tunnen olevani sankari kun kerran vuodessa teen pitsaa. Mun pitsa on mieluiten tomaattinen (margherita), mutta paljon rucolaa päälle.

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Kyllä se vain niin on, että pizzaa se on, ei mitään pitsaa (yäk mikä sana)
    Vai olisiko Monica Groop metsosopraano..?
    T. Mira.R

  3. 5

    sanoo

    Oi kun alko tekemään mieli pizzaa 🙂 nam. Ihana blogi sinulla, luin sen tässä päivinä muutamina kokonaan läpi, kirjotat niin mukavasti. Tulen takuulla seuraamaan jatkossakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *