Remonttia ja tunteita

leikkimökki ammottaa tyhjyyttään ja kaikuu

vintti…puoliksi jo tyhjennettynä!!!!
laatikoita ja roinaa makkarissa
lastenhuonekin kaipaa tyhjennyksen
Meille on tulossa lastenhuoneremontti… Tyttöni ja poikani yhteisestä hunoneesta tulee kaksi erillistä huonetta.Yläkerran vinttitilat puretaan ja ne lisätään huoneen pinta-alaksi.

Lasten erottaminen ei olekkaan pelkkä tekninen ja ihana sisustuksellinen asia,vaan myös kriisi kahden sisaruksen välillä jotka ovat 4,5 vuotta nukkuneet ja leikkineet samassa huoneessa.
Tyttö 7v. on jo pitkään toivonut omaa huonetta,sillä ”monella ystävälläkin on” (ja monella ei) ja ”koska veli kuorsaa ja sitten saisi rauhassa leikkiä kavereiden kanssa ja saisi itse määrätä omasta huoneesta”Tyttöni on aina ollut tarkka reviiristään ja tarvinnut omaa tilaa pienestä asti,hän tosiaankin jo ansaitsee oman huoneen.Pikkuveli 5v. ei ole lainkaan varma,että tämä muutos on hyvä juttu.Hän epäilee ettei saa unta ja häntä pelottaa…
Lupasin tehdä hänelle ihanan turvallisen pesän.
Riitoja on ollut entistä enemmän ja isosiskokin tekee rajua erotyötä, vaikka muuta väittääkin.
Ihana-kamala sisaruus! Josta minulla ainoana lapsena ei ole aavistustakaan (paitsi nyt omien lasten kautta,mutta vain äidin näkökulmasta).

Kahden viikon kuluttua alkaa remontti ja minun pitäisi saada tyhjennettyä vintti!
Toinen -lämmin vinttitila ,joka on toiminut lasten leikkimökkinä on jo tyhjennetty ja irto-osat purettu ja se kumisee tyhjyyttään…Voi niitä ihania leikkihetkiä joita siellä on vietetty:Leikitty kotia ja kokkailtu.Pidetty meikkistudiota ja vakoilijoiden salapaikkaa.Sinne on menty mököttämään ja lähetetty rauhoittumaan ja sitten on rakennettu satoja majoja ja nukuttu vierivieressä öitäkin.

Puolet kylmävintistä on nyt tyhjennetty.Makuuhuone täyttyy epämukavasti pölyisistä laatikoista ja epämääräisitä pussukoista,jotka tosin käyn läpi.Iso osa lähtee kirppikselle,osa jää säilöön.
Keräsin tytölle ja pojalle ”aarrelaatikot” täynnä heidän vauvanvaateaarteitaan.Ne sisältävät enimmäkseen minun tekemiäni ja sitten sellaisia ihania paljon käytettyjä yöpukuja ja lemppariasuja.Voin sitten ojentaa laatikot heille tippa linssissä,kun on heidän aikansa saada omia lapsia ja jos ei,niin sitten muuten vaan jonain tärkeänä päivänä.

Kaiken tunnemylläkän keskellä päässäni pyörii tapetit,sängyt ja huonekalut.
Olen haastatellut lapsia ja selaillut kirjoja.
On mielenkiintoista yrittää päästä lapsen mielen sisään tämän huonetta sunnitellessa.Pitää osata myös luopua vähän omista mieltymyksistään ja kuunnella tulevan huoneen omistajaa.Se ei muuten ole lainkaan helppoa,se on suorastaan mahdottoman tuntuista.
Tavarat pitää kuitenkin saada helposti järjestykseen ja antaa mielikuvituksellekin tilaa.

Noh,jospa saisin kuitenkin sen vintin tyhjennettyä…Ja lastenhuoneenkin…

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *