Terveiset tulevaisuuteen!

image1

Kauhee kiire ja hösis. Se on arki nyt isolla A:lla. Teini järjestelee Tet -paikkaansa ja siihen liittyviä asioita, sekä pohtii lukiovalintojaan. Keskimmäinen totuttelee koulun vanhimman rooliin kuudesluokkalaisena. Futispelejä on tälläkin viikolla 2 + viikonlopputurnaus +treenit. Kuopus opettelee kouluelämää. Meillä oli vaikeuksia saada hänet ymmärtämään, että koulun jälkeen tullaan suoraan kotiin, tehdään läksyt ja sitten vasta tavataan kavereita. Yhtenä päivänä hän viipyi kotimatkallaan 4 tuntia! Silti, kaiken keskellä ehdin tehdä töitä ja keskittyä remonttiin.

Erityisen iloinen olen, että tajusin tarttua erääseen tilaisuuteen…

Isoja remontteja tehdessä, on tapana jättää rakenteisiin terveiset talon tuleville sukupolville. Me löydettiin 10 vuotta sitten, kun tänne muutettiin,  kirjastohuoneen seinälevyistä iso piirros, jossa tikku-ukkotyttö ja -poika pitivät toisiaan kädestä. Niiden yläpuolella luki 1979. Edellinen isompi remontti oli siis tehty tuolloin. Muuttaessamme teimme pintaremontin koko taloon.

Vuonna 2008 rempattiin yläkertaan lapsille omat huoneet. Sivulaivat avattiin ja yläkertaan saatiin kolme huonetta. Ikkunatkin vaihdettiin koko talosta. Sivulaivojen rakenteista löytyi vanhoja kuvia ja lehtiä ja yksi pehmolelupupu. Luultavimmin talon rakennusvuodelta 1957. Tein löydöksistä kollaasin seinälle, mutta Panda söi sen pentuna. Se kyllä harmitti.

ratulaa_juhannus_syntt_rit_008

Nyt on meidän vuoro. Halusin jättää oman jälkemme taloon. Olen kytännyt, että koska Antti ja porukat taas valavat jotain. Kellarin lattioita valettaessa myöhästyin pahan kerran. Mutta toissapäivänä valettiin entiseen autotalliin, nykyiseen tekniseen tilaan kynnys. Kun huomasin, että koko perhe oli poikkeuksellisesti koossa jo iltapäivästä, kutsuin kaikki painamaan kädenjälkensä kynnykseen, joka oli aamupäivällä valettu.

Siinä se nyt on. Meidän puumerkki. Vuosiluku vain unohtui, joten sen raapustan, kun lattialämmityskeskus valetaan. Kädenjäljet olisi voinut laittaa näkyvämmällekin paikalle. Niistä voi tehdä seinään koristeet, portaisiin kivat yksityiskohdat tai jos keittiön välitilan tekee betonista tai sementistä, voi kädet painaa nimmareineen vaikka siihen. Meillä ne ovat nyt talon kynnyksellä muistuttamassa sisääntulijaa, että kenen taloon on oikein astumassa.

 

1. päivä

IMG_2229

 

Saatiin kellari tyhjäksi. Tai niin luultiin, vähän suurpiirteisiä kun ollaan. Antti selkeästi ei ole, mikä on pelkästään hyvä juttu!

Antti tuli siis tänään tiistaina iltapäivästä suoraan edelliseltä työmaalta. Oltiin jo melkein lähdössä juhlistamaan synttäreitäni kaupungille, kun kävi käsky tyhjentää autotallista myös sinne jättämämme rakennusmateriaalit (ajateltiin, että menisivät samalle roskalavalle kuin muukin purkujäte, mutta ei).

Olin myös ymmärtänyt väärin paikan, johon urakoitija toisi välinekärrynsä ja oltiin siirretty osa kaatikselle menevistä asioista väärään paikkaan. Meille annettiin puoli tuntia aikaa tyhjentää kaikki. No hommiin vaan. Ei muu auttanut. Valkoinen kesämekko olikin sen jälkeen pesukonekamaa.

Saatiin homma hoidettua ja Antti pääsi miehineen tuomaan tavaroita pihaan. Tästä lähtien piha on heidän. Meidän autokin seisoo nyt puolisen vuotta kadulla.

Jätettiin tyypit hommiin ja lähdettiin leffaan ja syömään. Eipä siinä oikein muuta voinut. Olo oli hieman hermostunut.

Jännitti ihan hulluna tulla kotiin. Että mitä kaikkea he olisivat jo ehtineet tehdä. No, juuri sen mitä lupasivatkin. Autotallin seinä on purettu ja öljysäiliö odottaa paljaana huomenaamulla tapahtuvaa ulosrepimistä.

Käytiin illalla varmuudeksi vielä viimeisissä löylyissä. Kyllä on jännittävää!

 

IMG_2241

 

IMG_2245

 

IMG_2243

 

Siinä menivät perennat ja pensas, mutta pientä omenapuutani varjelivat rakkaudella.

Autotallikirppis eli Garage sale!

IMG_2174

IMG_2150 (1)

 

Mies on koko viikon tyhjentänyt autotallia ja kylmäkellaria. Itse en ole ehtinyt puuhaan mukaan, mutta huomenna lajittelen kaiken, käyn läpi omat ja lasten jutut ja laittaa ne esille autotalliin, sillä sunnuntaina meillä on autotallikirppis.

Myynnissä on kaikkea askarteluhelmistä tapettirullajämiin. Mattoa, polkupyörää, radio, lastenvaatteita, laverisänky… you name it! Ja todella edullisesti, siis todella.

On jotenkin hämmentävää, miten nykypäivän ihmiselle kertyy niin kovasti tavaraa. Se on jotenkin tämän ajan kuva -kertyvät tavarat. Kirppikset täynnä tavaraa, joista kukaan ei osta mitään, kun kaikkea on tai tusinatavara ei myy.

Kirppis on meillä sunnuntaina 14.6 klo 12-18. Tarjolla myös kahvia ja jotain pientä syötävää. Katsotaan jos lapset innostuis suunnittelemaan kahvilatarjonnan, koska itse olen aikalailla nyt  leipomisloman tarpeessa.

Mutta siis tervetuloa! Jos haluat tulla fiilistelemään tai jopa ostoksille, jätä viestin tänne kommentteihin ja sähköpostiosoitteesi, niin kerron osoitteemme.

Kontti!

 

IMG_2138

 

 

IMG_2142

 

Nyt se sitten tuli. Eilen illalla. Tietysti silloin, kun ei oltu kotona, vaan pojan futismatsissa.

Olisin halunnut kontin peremmälle, jotta sen eteen olisi jäänyt enemmän tilaa esimerkiksi työkoneille ja sen taakse jäänyt tila on nyt ns. hukkatilaa. Tuossa se nyt nököttää seuraavat neljä tai kuusi kuukautta… Kuka tietää.

Mutta hieno se on! Sopii väreihinkin. Sisältä juuri maalattu ja vanerilattia. Kyllä siellä kelpaa tavaroita säilyttää.

Tuonne konttiinhan kertyy kosteutta -kondensoituu, etenkin kun se on meillä talveen saakka. Ei haluttu kuitenkaan vuokrata kaksinverroin kalliimpaa eristettyä konttia.

Sainkin tutulta koneinsinööriltä hyvän vinkin: Silicageelipusseja. Geelipussit, ne mitä on uusissa kengissäkin, imevät kosteuden ja estävä homeen, mutta tuon kokoiseen tilaan pitäisi asettaa kaksi noin kolmen kilon pussia.

Silicageelipusseja on vaikea löytää yksityishenkilönä ja pieniä määriä. Korvaavia tuotteita ovat joko askartelukaupoista saatavat silica-kukankuivausrakeet tai silicapitoinen kissanhiekka. Meinaan kokeilla. Kerron toimiko.

Mutta nyt päästään siis tyhjennyshommiin. Mitähän kaikkea kellarin uumenista löytyykään…

 

IMG_2137

IMG_2139