Ystävän apu paras apu

 

IMG_3588

 

IMG_3547

IMG_9384

 

Jokainen remontoija varmaan tietää, että jossain vaiheessa tulee se tilanne, että tuntuu ettei enää jaksa tai ei mitenkään voi ehtiä aikataulussa. Meille tuli nyt se tilanne.

Mies on palautunut syksyn kiertueiltaan ja yksi tiukka rutistus oli vielä jäljellä tyhjentämisen lisäksi. Ennen evakkoon lähtöä, heti joulun jälkeen, pitää koko keskikerroksen olla tyhjä. Tarkoittaa myös keittiötä, sillä kaapistot pitää purkaa pois remontin tieltä. Lattiat siis puretaan lämmitysvesiputkien uusimisen vuoksi. Tilalle tulee uusi lautalattia.

Siinä oltiin sitten kaksi päivää pakkailtu ja kannettu laatikoita ja tehty töitä samaan syssyyn, sekä yritetty hoitaa kunnialla läpi lasten viimeiset koulupäivät. Jaksaminen aika tiukoilla. Huono äiti -saldona esimerkiksi 2 kertaa kotiin jäänyt tonttulakki, kun en ehtinyt pysymään kaikkien kolmen lapsen Wilmaviestirumban perässä. Tuli siitä sitten paha mieli lapselle ja äidille, kun kaikilla muilla oli tonttulakki.

Ja sitten tuli se hetki, että me ei ehditä tai jakseta ja miten muka joulu järjestetään?

Mies lähti keikoille, minä purin hammasta yhteen ja päätin, että me muuten ehditään. Olin jo pyytänyt äidin apuun, koska halusin voida keskittyä pakkaamiseen ja kantamiseen. Sitten ilmoittautui ystävä avuksi. En ole kehdannut ketään pyytää apuun, mutta tämä ystävä on ollut ennenkin apuna juuri näissä ”en enää jaksa” -tilanteissa. Viimeksi kuusi vuotta sitten, kun remontoitiin yläkertaan yhdestä lastenhuoneesta kaksi. Silloin mulla oli kaksi lasta ja vauva ja mies -keikoilla.

On se kumma, että ihan vain tieto siitä, että joku on tulossa auttamaan, saa aikaiseksi vipinää. Se on niin suuri helpotus, että kaikki sujuu kevyemmin eikä urakka näytäkään niin suurelta. Ja kun ystävä tarjoutuu itse ilman pyytämistä, ei tule ollenkaan syyllinen olo, että tämä pitäisi korvata jotenkin.

IMG_3555

IMG_3553

IMG_3552

IMG_3548

Niin, että saatiin sitten tosi paljon tehtyä lasten joulujuhlien jälkeen. Reippaat apulaiset palkittiin päivällisellä ja saunalla. Apujoukko toi himoitun norsupiparimuotin ja taikinaa. Pakkohan se oli tehdä norsulauma meidän talon pihalle, koska norsulauman voimia nyt tarvitaan. Kun mies palasi eilen yöllä, näki hänenkin ilmeestään helpotuksen, kun jotain oli tapahtunut: kaappeja siirtynyt ja kirjasto jo lähes tyhjä.

Homma jatkuu ja keskiviikkona yritetään rauhoittua jouluun edes kahdeksi päiväksi. Sitten on pari päivää aikaa tyhjentää keittiö.

Nopeita ratkaisuja

 

IMG_9361

Joskus ei vaan mene ihan putkeen. Tilasin yli viikko sitten tapettinäytteitä ja ne eivät ole vieläkään tulleet. Tapettitalolla on toimitusongelmia, koska vaihtavat painokoneita. Joo, olen ehkä kärsimätön, mutta jotta pääsisin vähän lomatunnelmiin, haluan saada tapettiasian pois harteiltani. Joten pojan röntgenkuvauksen jälkeen käväistiin Töölön tapetissa. Ajattelin, josko sieltä löytyisi samoja tapettimalleja kuin olin katsellut. No ei ihan löytynyt, mutta melkein. Luulenpa, että joudun tekemään päätöksen nyt siellä olevista tapeteista, joihin kyllä kovasti ihastuin. Toimituksen lupasivat noin kolmen viikon päähän, riippuen vähän postin jouluruuhkista. Se taitaa olla juuri passeli meille. Pikanakin saa, jos on valmis maksamaan.

Onneksi tein perusteellisen tapettifiilistelyn ja kartoituksen tuossa aikaisemmin. Ilman sitä en olisi pystynyt näin nopeasti tapetteja lennosta päättämään. Värit ja muodot oli selvät, niin sitten vaan napataan ne, joiden kohdalla sydän läikähtää. Lopuksi mallataan, että mitkä sopivat parhaiten yhteen.

Isokuvioinen menee yläkerran aulaan yhdelle seinälle. Sininen, pellavapintainen menee portaikkoon ja limenvihreä laitetaan alakerran halliin.

Nyt siis mittailemaan seiniä. Kohta pitää lähteä viemään toista poikaa hammaslääkäriin ja hakea samalla reissulla pahvilaatikoita pakkaamista varten. Noniin. Tuumasta toimeen.

FullSizeRender

 

IMG_9365IMG_9366

Loppuväsymys, kuvauksia ja futismutsi

IMG_9252

Askarteluteipit Teippitarhasta

 

TheCockxCozy

Nyt taitaa vaivata loppuväsymys. Ei tarttis kuin ne tapetit vaan saada tilattua (odotan edelleen mallipaloja), mutta ei jotenkin nappaa. Ei millään. Ainiin ja jääkaappikin pitäis löytää ja tilata. Okei, töitä siunaantuikin tälle viikolle rutkasti ja koko syksyn keikkaleskeys alkaa todella verottaa jaksamista muutenkin.

Sitten on ne asiat, jotka jäävät minun/meidän hommaksi. Seinien maalausta, sisustamista, vähän tapetointiakin ja varmasti jotain muutakin, mitä en nyt jaksa tai tajua muistaa. Kivaahan sellainen tekeminen on, mutta milloin ihmeessä sellaista ehtii tekemään?

Tiedättekö, on myös tämä joulunaluskiire. Lasten hammaslääkäreitä, jalan röntgenkuvaus, ensi viikon koulujen erikoisaikataulut, joululahjojen viimeiset osaset… Paljon kaikkea, niinkuin kaikilla muillakin. Piparitalon sain kuitenkin tänään kasaan. Huomenna koristellaan. Olikin aika homma tehdä talostamme uudet kaavat. Katon uusi rakenne on todella haastava ja jokin pieni ajatusvirhekin pääsi kaavoitukseen. Ei se mitään. Ihan hyvä tuli.

Viikonloppu menee jalkapalloturnauksissa, synttäreillä ja toivottavasti pakatessa keskikerrosta laatikoihin. Hommaa siis riittää. Tämä päivä ja huominen menee kuvauksissa ja perjantai kuvauskamojen palautuksissa. Mutta viikon paras juttu oli tänään studiolla ollut Berninpaimenkoiran pentu. En kestä! Tunnen vieläkin sen pörröisen pehmeän turkin ja vauvakoiran tuoksun.

Ja hei, lauantaina The Cock’issa, Kasarmitorin kulmalla on keittokirjamyyjäiset. Suomen kiinnostavimmat keittokirjat ovat esillä ja ostettavissa pukinkonttiin. Ravintola tarjoaa joulupuurot ja lapsille pipareiden koristelua klo 12-15. Minunkin kirjani on siellä myynnissä. Kannattaa mennä. Harmittaa etten itse pääse, kun kuskaan juuri silloin meidän futareita pitkin kaupunkia.

Näyttökuva 2015-12-09 kello 22.40.34

Ennen ja jälkeen laajennuksen

Tänään avattiin laajennusosan väliaikainen remonttiseinä. Nyt ollaan jo aika pitkällä! Pinnat vain, sähköt, patteri ja kevyt väliseinä, joka rakennetaan niin, että sen saa helposti purettua, kun huonetta ei enää tarvita.

Kameran linssin laajuus ei enää riittänyt saamaan koko laajennusta kuvaan tarpeeksi selventävästi ja valokin alkoi häipyä, joten en ehtinyt zoomailla sen pidempään. Kuvausaika on päivisin aika rajallinen. Pakko oli silti törkätä kuvat tänne, sillä aika fiiliksillä olen! Reilu kaksi metriä tuli lisätilaa. Ja kun aulasta nipistetään noin 40 cm pois, niin saadaan huone, jonka leveys on 2m 30 cm, jotta siihen juuri mahtuu sänky. Pituus on noin 4,6 m. Korkeutta huoneeseen tulee enemmän kuin muualle yläkertaan, ainakin huoneen keskelle.

Ulkolaudoituksessa on vielä tuollainen kuvassa näkyvä poikkirima, sillä kunnollisten eristeiden vuoksi on yläkerran seinä paksumpi kuin muualla talossa. Rima poistuu ja paksuusero häipyy, kun kesällä 2017 uusitaan talon ulkovuoraus. Aika saman sävyisen maalin löysivät laajennukseen, eikö?

 

 



Näyttökuva 2015-12-07 kello 16.27.15

 

Näyttökuva 2015-12-07 kello 16.25.14

 

IMG_3445

Näyttökuva 2015-12-07 kello 16.52.29

 

Meidän koti kuusi vuotta sitten

IMG_3435

IMG_3436

Kuvat: Kristiina Hemminki, Juttu: Riitta Kivilahti, Lehti: Kotivinkki

Siivotessa ja raivatessa menee kamalasti aikaa, kun sitä unohtuu niin helposti lueskelemaan vanhoja lehtiä ja katselemaan valokuvia. Tämäkin vanha juttu löytyi säästettävien lehtien kasasta. Onko teilläkin kauheita kasoja lehtiä, joita ei raaski heittää pois?

Kuusi vuotta sitten meidän talo oli Kotivinkin sivuilla. Oltiin asuttu täällä jo nelisen vuotta ja nautittiin elämästä helsinkiläisessä lähiössä. Silloin ei vielä vesiputket pamahdelleet ja iso remontti oli vain aavistus jossain takaraivossa. Elo oli aika ihanaa. Poikanen oli pieni ja minä tein vähän töitä kotiäitiyden lomassa. Mies teki niitä sitäkin enemmän. Kuudessa vuodessa on talo ehtinyt muuttua sisältä, etenkin huonompaan suuntaan. Jotain pientä tuunailua ollaan tehty, mutta enimmäkseen tapetit ovat likaantuneet, tavaraa on kertynyt liikaakin ja lasten elintila on laajentunut, kun kavereitakin on usein kylässä. Keittiö vallataan jutustelulle ja leipomiselle, olohuone pelaamiseen ja leffojen katseluun. Silloin minä väistän siihen huoneeseen, jossa on tilaa. Omaa tilaa minulla ei ole ollut, kun makuuhuonekin on poikasen kanssa jaettu. Haaveilen lukemisesta omassa sängyssä (nyt ei ole ollut paikkaa lukulampulle, kunnes keksin ipad-kirjat). Aika kivaa on sekin, että voi sulkeutua omaan huoneeseen,vaikka puhumaan puhelun rauhassa. Nyt on kellarikin käyttötilaa ja poikanen saa sen oman huoneen, jotta kavereitakin voi pyytää yökylään ja touhuta rauhassa omia juttuja.

Pihakin näyttää kuvissa mukavalta -ainakin verrattuna tämänhetkiseen tilaan (mutapelto). Tämä oli aikaa ennen isoa koiraa, kuola- ja kuraroiskeita seinissä ja keppileikeissä kynnettyä pihaa.

Nyt alkaa meidän talon uusi aika.

Ja vielä, haluan toivottaa hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille meille Suomessa eläville. Tässä maailmantilanteessa, tänä vuonna, itsenäisyys tuntuu erityisen arvokkaalta.

IMG_3437