Väsyttää.

IMG_3182

 

Nyt ei jaksais enää. Huoli rahan riittämisestä alkaa painaa päälle ja ollaan siinä vaiheessa, että mitään ei voi jättää tekemättä tai kesken. Katto on auki, laajennuksen purkutyöt alkaneet ja törröttävät putket vessoissa ja avoinaiset lattiat odottavat putkitöiden viimeistelyä, eli keskikerroksen lattian purkua ja vessaremontteja.

Mies on ollut viikon keikoilla ja tuli pariksi päiväksi kotiin lepäämään. Minä yritin eilen tyhjennellä yläkerran aulaa ajatellen, että riittää jos on loppuviikosta tyhjä, mutta se pitikin olla tänään, joten aamupuhteiksi raivasin aulan tyhjäksi. Selkä on kipeä. Olin myös järjestellyt keskikerrosta ja saanut tilaa aikaiseksi, pientä järjestyksen illuusiota, mutta se kaikki on nyt taas muutamassa tunnissa mennyttä, kun aulan tavarat odottavat sijoitusta johonkin -ei aavistustakaan mihin.

Katon toinen puoli oli ihan ok. Se on jo peltikatetta vaille eristettykin. Tämä toinen, laajennuksen puoli on osoittautunut 70-luvun remontin jäljiltä varsinaiseksi pommiksi. Hometta löytyy ja eristeet, puhumattakaan ilmanvaihdosta ovat olleet olemattomat. Yläkerran sisärakenteet muuttuvat radikaalisti ja aulan kattorakenne muuttuu ihan kokonaan. Sitä en ollut ymmärtänyt. Harmittaa, sillä yläaula on ollut koko talon lempitilani. Mutta muutos ei ole aina pahasta. Siitä tulee varmaan ihan kiva niinkin.

Jos oltaisiin päädytty myymään talo saneerauksen sijaan, oltaisiin syvässä p….ssa. Suoraan sanoen. Uudet omistajat olisivat löytäneet kaiken saman kuin me ja olisimme luultavimmin joutuneet maksumiehiksi. Että onneksi ei myyty, mutta kalliiksi tulee silti. Kyllä se kustannusarvioon +15%-20% on ihan varteenotettava ja todellinen ohjeistus, kun ollaan vanhojen talojen kanssa tekemisissä.

Saneerauksen jälkeen talo on kuin uusi. Meillä on onni, sillä urakoitsija on rakennusinsinööri ja hän pystyy työn edetessä ja yllätysten eteen sattuessa suunnittelemaan uusia rakenteita ja pohtimaan ratkaisuja samantien ilman, että pitää pyytää joku erikseen paikalle mittaamaan ja pähkäilemään. Ja sitten pahimmassa tapauksessa jouduttaisiin odottamaan katto auki piirustuksia viikko tai kaksi. Vaikka kaikkea tässä on nyt ollut, niin paljon, paljon pahemmin voisi olla.

Yritän nyt vain keskittyä kaikkeen kivaan, kuten kalusteiden ja karmien maalaamiseen kellarissa ja päätän luottaa, että kaikki järjestyy. Ei taida olla muuta vaihtoehtoa.

IMG_3179

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *